Luonnontieteellinen keskusmuseo Museon verkkosivustot
Hyppää sisältöön. Hyppää sisältöön.


Usein kysytyt kysymykset

Mikä Hatikka on?

Hatikka on Helsingin yliopiston alaisena toimivan Luonnontieteellisen keskusmuseon ylläpitämä ilmainen selainkäyttöinen palvelu, jonka avulla luontoharrastajat voivat pitää kirjaa omista luontohavainnoistaan sekä kotimaassa että ulkomailla. Hatikkaan voi luoda oman havaintopäiväkirjan, johon voi kirjata havaintoja kaikista kasvi-, eläin- ja sienilajeista. Apuna havaintojen kirjaamisessa ovat päiväkirjan nimistöluettelot, joiden avulla käyttäjä voi etsiä haluamiaan kasvien, eläinten ja sienien lajinimiä.

Kenelle havaintopäiväkirja on tarkoitettu?

Hatikka on tarkoitettu ensisijaisesti suomalaisille luontoharrastajille, jotka liikkuvat luonnossa ja tekevät havaintoja kasvien, eläinten ja sienten esiintymisestä ja runsaudesta Suomessa tai muissa maissa. Eri eliöryhmien havaintotietojen ilmoittamiseen on vuosien mittaan kehitetty useita erilaisia järjestelmiä sekä Suomessa että ulkomailla, mutta ne on useimmiten suunniteltu havaintotietojen käyttäjien, ei harrastajien tarpeita ajatellen. Jos esimerkiksi näet linturetkellä liito-oravan tai suden, et yleensä voi sitä kirjata samaan järjestelmään lintuhavaintojen kanssa. Hatikassa tämä on mahdollista. Samalla kun kirjaat havaintosi keskusmuseon havaintopäiväkirjaan, ne ovat automaattisesti myös tutkijoiden ja suojeluviranomaisten käytettävissä. Näin tarve havaintojen ilmoittamiseen useaan eri paikkaan vähenee oleellisesti.

Kuka omistaa havainnot?

Hatikassa on periaatteena että havainnot ovat niiden tekijän omaisuutta. Jotta havantoja voitaisiin käyttää tutkimustyössä ym. tarkoituksissa, on Luonnontieteellisellä keskusmuseolla oikeus käyttää ja välittää havaintoja eteenpäin käyttöehtojen mukaisesti.

Kuka tarkistaa havainnot?

Havaintojen oikeellisuutta tai luotettavuutta ei tarkisteta silloin kun käyttäjä tallentaa havaintoja Hatikkaan. Hatikka toimii kunkin käyttäjän omana havaintopäiväkirjana, joten oikeellisuutta ei tarkisteta sen enempää kuin ihmisten omissa paperisissa havaintovihoissakaan. Kunta- eliömaakunta- ja lajinimien oikeinkirjoitus tarkistetaan kuitenkin tallennusvaiheessa kirjoitusvirheiden varalta.

Siinä vaiheessa kun havaintoja käytetään esim. tutkimustyössä, tutkimuksen tekijä hoitaa tarkistamisen parhaaksi katsomallaan tavalla.

Mitä hyötyä on siitä, että tallennan omat havaintoni Hatikkaan?

Hatikka tarjoaa keskitetyn paikan omien luontohavaintojen kirjanpitoa varten. Tietokannasta havaintojen selaaminen ja haku on huomattavasti kätevämpää kuin paperivihoista. Havaintoja voi tilastoida monin tavoin lajinimien, paikkojen, ajan ym. kriteerien perusteella. Jatkossa myös erilaiset karttatulosteet tulevat osaksi havaintopäiväkirjan palveluja.

Omien havaintojesi lisäksi voit hakea ja selata tietoja myös muiden havainnoista. Lisäksi havaintopäiväkirjaan tallentamasi havainnot ovat automaattisesti Luonnontieteellisen keskusmuseon tutkijoiden käytössä tieteellisiin ja luonnonsuojelua palveleviin tarpeisiin. Osalla lajeista havaintotietojen näkyvyyttä on kuitenkin rajoitettu mm. suojelusyistä.

Mitä havaintoja voi/kannattaa tallentaa?

Hatikkaan voi kirjata havaintoja kaikista kasvi-, eläin- ja sieniryhmistä, sekä Suomesta että ulkomailta. Perusvaatimuksena Hatikan käytölle on riittävä lajintuntemus ja ylipäätään käsitys siitä, mitä lajilla tarkoitetaan. Siilin tai harakan voi turvallisesti kirjata havaintopäiväkirjaan, koska samannäköisiä lajeja ei Suomessa esiinny muita. Sen sijaan esimerkiksi lokkeja ja koivuja on maassamme jo useita eri lajeja, ja niiden erottaminen toisistaan vähintään lajitasolla on toivottavaa, jotta havaintojen käyttökelpoisuus olisi mahdollisimman hyvä.

Voit käyttää havaintojen yhteydessä myös lajinsisäisiä yksiköitä, alalajeja ja rotuja, jos määritys on tehty tällä tasolla. Jos tarkka lajitason määritys ei ole onnistunut, havainnon voi kirjata kuitenkin muistiin käyttäen esimerkiksi suku- tai heimotasoa tai erikseen määriteltyjä lajiparien/lajiryhmien nimiä. Lajinimen perään voi myös liittää kysymysmerkin kertomaan siitä, että et ole lajinmäärityksestä aivan varma.

Hatikkaan voi ja kannattaa kirjata kaikki ne havainnot, jotka kirjoittaisit muistiin omaan havaintovihkoosi. Siis myös havainnot yleisistä lajeista, esimerkiksi variksista, hirvistä ja mustikoista, ovat kirjaamisen arvoisia. Niiden avulla saadaan arvokasta tietoa eliölajien levinneisyyden ja runsauden muutosten tutkimusta ja seurantaa varten.

Miksi Hatikka ei tunne lajia X?

Hatikka tuntee tuhansia eliölajien nimiä eri kielillä, ja uusien lajiryhmien nimistöjä lisätään siihen säännöllisesti. Kaikkia nimiä tai lajeja se ei kuitenkaan voi koskaan tuntea, koska lajeja ja erilaisia nimien kirjoitusasuja on niin paljon. Läheskään kaikilla lajeilla ei myöskään ole virallista suomenkielistä nimeä, tai nimistöjä ei ole vielä saatavana sähköisessä muodossa.

Hatikka voi kuitenkin tallentaa havaintoja myös sellaisista lajeista, joita se ei tunne. Nämä havainnot eivät kuitenkaan toistaiseksi tule muiden käyttäjien nähtäville; vain havainnon tallentaja näkee ne. Jos kyseinen nimi myöhemmin lisätään havaintopäiväkirjan nimistöluetteloon, tulee havainto silloin kaikkien nähtäville.

Kun tallennat havaintoa ja Hatikka väittää että lajinimi on tuntematon, ole hyvä ja tarkista onko nimessä esim. kirjoitusvirhe. Havaintopäiväkirjan tuntemia nimiä voi tarkastella nimistöluettelosta.

Miten havainnot tallennetaan?

Havainnot tallennetaan Hatikkaan kokonaisuuksina, joista käytetään nimeä havaintoerä. Havaintoerän alueellista ja ajallista kattavuutta ei kuitenkaan ole sen tarkemmin määritelty, vaan se jää käyttäjän valittavaksi. Yleensä yhteen havaintoerään kirjataan tietyn yhtenäisen havaintojakson aikana yhdellä tai useammalla havaintopaikalla tehdyt havainnot. Esimerkiksi yhden linturetken havainnot on kätevintä kirjata talteen yhdessä erässä. Toisaalta esimerkiksi viikon kestäneen ulkomaanmatkan aikana tehdyt kasvi- ja eläinhavainnot voi kirjata muistiin yhdessä tai useammassa erässä.

Havaintojen tallennukseen on eri tapoja. Ne voi kirjoittaa esimerkiksi selainkäyttöisellä lomakkeella suoraan päiväkirjaan. Toinen mahdollisuus on kirjoittaa tietokoneella vakiomuotoinen tekstitiedosto, jonka voi sitten ladata selaimella päiväkirjaan. Erilaisia tallennusmahdollisuuksia lisätään jatkossa tarpeen mukaan.

Oleellisia kirjattavia tietoja ovat havainnoijien nimet tai käyttäjätunnukset, havaintopaikan tiedot (maa, maakunta/osavaltio tms., kunta, kylä ja havaintopaikan tarkka sijainti, lisäksi koordinaatit jos mahdollista), havaintojakson alku- ja loppuhetki (päiväys ja kellonaika) sekä itse havaintotiedot (lajinimi, määrä ja käyttäytyminen, lisätiedot). Sekä havaintoerään että yksittäisiin havaintoihin voi liittää myös linkin ulkoisiin WWW-sivuihin, joilta löytyy lisätietoa (esimerkiksi valokuvia) havainnoista.

Voit muokata ja poistaa päiväkirjaan tallentamiasi havaintoeriä jälkikäteen tarpeen mukaan.

Voinko tallentaa ulkomailla tekemäni havainnot Hatikkaan?

Kyllä. Suomessa tehdyissä havainnoissa ei maatietoa tarvitse antaa, koska Suomi on oletus. Ulkomaisissa havainnoissa paikannimien lisäksi erittäin käyttökelpoinen paikannustieto ovat havaintopaikan koordinaatit (pituus- ja leveysaste), jotka ovat nykyään helposti saatavilla esimerkiksi GPS-laitteiden avulla.

Kuka vastaa siitä, että Hatikkaan tallentamani havainnot säilyvät tallessa?

Hatikan ylläpidosta ja havaintojen säilymisestä vastaa Luonnontieteellinen keskusmuseo, jonka lakisääteinen tehtävä on kerätä ja tallentaa tietoa eliöistä ja niiden esiintymisestä. Hatikkaan tallennettujen havaintojen säilytys ja analysointi on osa tätä toimintaa.

En halua että havaintoni näkyvät muille. Voinko silti tallentaa havainnot Hatikkaan?

Kyllä. Voit merkitä minkä tahansa havainnon salaiseksi kirjoittamalla lajinimen perään #-merkin (esimerkiksi talitiainen#). Tällöin havainto ei tule näkyviin Hatikan havaintolistauksissa. Salattukin havainto on Luonnontieteellisen keskusmuseon ja sen yhteistyökumppanien käytössä, mutta sen tarkkaa sijaintia ei julkisteta.

Tallensin omaan päiväkirjaani havaintoja, mutta en näe niitä havaintolistoissani. Missä vika?

Todennäköisin syy on se, että olet havaintoja kirjatessasi merkinnyt havaitsijaksi oman nimesi etkä käyttäjätunnustasi muodossa "#tunnus". Jos esimerkiksi Matti Meikäläisellä on käyttäjätunnus "#mattim", hän näkee omina havaintoinaan ainoastaan ne havainnot, jotka hän on kirjannut käyttäen tunnusta "#mattim". Jos hän sen sijaan kirjaa havainnot käyttäen nimeä "Meikäläinen, Matti", havainnot eivät näy hänen omina havaintoinaan. Tarkempi ohje.

Voinko kirjata muiden tekemiä havaintoja päiväkirjaan?

Kyllä vain. Voit kirjata muiden tekemiä havaintoja joko käyttäen heidän nimiään muodossa "Sukunimi, Etunimi" tai heidän käyttäjätunnuksiaan muodossa "#tunnus". Jos esimerkiksi käyt havaintopäiväkirjaa käyttävän ystäväsi kanssa luontoretkellä, voitte yhdessä sopia, kumpi tallentaa yhteiset havaintonne päiväkirjaan. Merkitse havaitsijoiksi kummankin käyttäjätunnukset muodossa "#tunnus", jolloin havainnot tulevat näkyviin kummankin henkilökohtaisissa havaintoluetteloissa.

Miten havaintopaikan ja havainnon koordinaatit kirjataan?

Havaintoerään voi liittää koordinaatit, jotka kertovat mistä paikasta havaintoerän havainnot ovat. Paikan voi valita myös tallennuslomakkeella olevalta kartalta.

Suomalaisissa havainnoissa käytetään yhtenäiskoordinaatteja. Niiden avulla voit ilmaista paikan, jossa olet liikkunut havaintoja tehdessäsi ja jolta havainnot ovat. Voit antaa tarkat koordinaatit (metrin tarkkuudella, esim. 6784775:3439452) tai epätarkemmat koordinaatit, jotka kuvaavat neliömäistä aluetta, jolta havainnot ovat (esim. 10 kilomatrin tarkkuudella: 678:343).

Lisäksi voit liittää kullekin havaintoriville koordinaatit, jotka kertovat juuri kyseisen havainnon sijainnin. Jos käytät koordinaatteja sekä havaintoerässä että havaintoriveillä, kertoo erän koordinaatti oman sijaintisi ja rivin koordinaatti havaintokohteen sijainnin.

Ulkomaisissa havainnoissa käytetään astekoordinaatteja (WGS84), joilla voit ilmaista havainnointipaikan pisteenä.

Mitä jos saan oudon virheilmoituksen tai kartalla ei näy kaikkia havaintoja?

Jos et pääse kirjautumaan sisään vaan saat virheilmoituksen "ERROR: database connection failed!", tyhjennä selaimesi välimuisti ja poista evästeet. Sama voi auttaa jos kartalta puuttuu havaintopisteitä. (Huomioi myös että pisteiden puuttuminen voi johtua monista muistakin syistä, esim. virheellisistä koordinaateista.) Tämäntyyppisiä ongelmia on esiintynyt satunnaisesesti ja niihin etsitään ratkaisua. Palaute ongelmista ja siitä millaisissa tilanteissa ne ilmenevät on tervetullutta.

Selaimen välimuisti tyhjennetään ja evästeet poistetaan seuraavasti:
Firefox: Valitse valikosta Options > Clear Private Data, jossa laita ruksit kohtaan Cookies ja Cache, ja paina nappia Clear Private Data Now
Internet Explorer 7: Valitse valikosta Tools > Delete Browsing History, jossa paina nappeja Delete Files ja Delete Cookies

Unohdin salasanani tai käyttäjätunnukseni, mitä teen?

Ota yhteyttä www-toimitukseen ( ), tai palautelomakkeella, niin saat tietää tunnuksesi sekä uuden salasanan.

Kirjautuminen ei onnistu

Jos olet unohtanut salasanasi ja/tai käyttäjätunnuksesi, ota yhteyttä osoitteeseen tai palautelomakkeella.

Jos etusivun kirjautumislomake ei jostain systä toimi, voit käyttää tätä vaihtoehtoista kirjautumissivua.

Miksi havaintoni eivät näy atlaskartoilla tai kartoittajatilastossa?

Havainnot päivittyvät kartoille ja tilastoihin pienellä viiveellä. Viive on yleensä alle pari minuuttia. Odota hetki ja päivitä sivu uudelleen (selaimen reload -napista tai painamalla F5).

Jos havainnot eivät vieläkään näy, on niissä todennäköisesti virheitä. Tarkista että koordinaatit ovat oikein ja että pesimävarmuusindeksi on oikein merkitty. Pesimävarmuusindeksi merkitään tyyliin "ATL:75" (ilman lainausmerkkejä). Erota indeksi muista mahdollisista lisätiedoista välilyönnillä.

Takaisin etusivulle